ARKTINEN ALUE

EUROOPAN UNIONIN ON REAGOITAVA ARKTISEN ALUEEN MERKITYKSEN KASVUUN

Arktisen alueen merkitys on kasvussa. Alueella on monia päällekkäisiä intressejä, jotka koskevat luonnonvaroja, kaupankäyntiä ja puolustusta. Etenkin alueen sotilaallinen tärkeys on palaamassa, ja myös kaupantekoa helpottavat infrastruktuurihankkeet liittyvät tiiviisti turvallisuuspolitiikkaan.

Keskeinen arktisen alueen yhteistyöelin on Arktinen neuvosto, jonka jäsenmaita ovat osittain arktisella alueella sijaitsevat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä. Viime vuosina kuitenkin myös Kiina on osoittanut suurta kiinnostusta arktiseen alueeseen, huolimatta sen maantieteellisestä sijainnista. Taustalla on Kiinan Belt and Road -politiikan ulottaminen myös pohjoiseen ”Polar Silk Roadin” muodossa.

Suomen rooli arktisella alueella on merkittävä, vaikka meillä ei ole yhteyttä Jäämerelle. Olemme tärkeä kauttakulkualue, ja nopein reitti Koillisväylältä Itämerelle. Monella toimijalla on kaupallisia intressejä arktisella alueella, puhumattakaan turvallisuuspoliittista intresseistä. Suomi ja Ruotsi muodostavat puolustusliittoon kuulumattoman alueen Venäjän ja Naton välille, ja strategisissa kaavailuissa maidemme pohjoisosat ovat erittäin tärkeitä. Kuten Ulkopoliittisen instituutin tuoreesta julkaisusta käy ilmi, Venäjän bastion-strategia perustuu ydinsukellusveneiden turvaamiseen, millä voi olla vakavia seurauksia Pohjoismaille ja arktiselle alueelle. Toisaalta Pohjois-Atlantin meriyhteydet ovat tärkeitä Euroopan puolustukselle, mikä lisää Naton kiinnostusta alueeseen.

Geopoliittisten seikkojen lisäksi arktisella alueella korostuu ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Pohjoinen lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo ja tällä on vakavia seurauksia alueen ainutlaatuiselle luonnolle. Lisäksi lämpeneminen mahdollistaa helpomman pääsyn alueen luonnonvaroihin, kuten öljyyn, kaasuun ja kaivannaisteollisuuden raaka-aineisiin. On vakavan pohdinnan paikka, miten näitä resursseja voidaan hyödyntää ilman, että se aiheuttaa peruuttamattomia haittoja ympäristölle. Lisäksi tulee tietenkin ottaa huomioon alueen alkuperäiskansat ja heidän oikeutensa omaan alueeseensa.

Suomen tulee pystyä näkemään nämä osittain yhtenevät ja osittain keskenään kilpailevat intressit laajasti ja strategisesti. Ajatus siitä, että olemme pieni valtio pohjoisessa, joka ei kiinnosta ketään on viimeistään nyt heitettävä romukoppaan. Globaalit intressit tulee ottaa huomioon ja ymmärtää miten ne vaikuttavat. Arktista aluetta eikuitenkaanvoida jättää suurten maiden pelikentäksi, vaan meidän tulee ottaa aktiivinen rooli alueella.

EU:n puheenjohtajuus siirtyy heinäkuun alussa Suomelle. Suomen tulee korostaa arktisen alueen merkitystä puheenjohtajana toimiessaan. Arktinen alue on kaukaisesta sijainnistaan huolimatta Euroopalle erittäin tärkeä, monella eri tavalla. Ellemme me pohjoiset maat tuo esiin pohjoisen merkitystä, ei sitä kukaan muukaan tee.