EU:N ALUEPOLITIIKKA

Euroopan Unionin koheesiopolitiikan strateginen tavoite on pienentää kehityseroja alueiden välillä investoimalla inhimilliseen pääomaan ja luomalla edellytyksiä alueellisten vahvuuksien käyttämiseen. Aluepolitiikka ei siis ole näivettyvien syrjäseutujen tekohengittämistä, vaan mahdollisuuksien luomista ja kaikkialla EU:ssa asuvien huomioonottamista. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi tällä viikolla, on erittäin tärkeää, että koko Suomi pidetään asuttuna. Tässä EU:n aluepolitiikalla on suuri rooli.

EU:ssa tunnustetaan Suomen erityisasema harvaan asuttuna maana. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomi ovat haastavassa asemassa. EU:n aluekehityspolitiikalla on ollut suuri merkitys Suomelle koko EU-jäsenyytemme ajan. Aluekehitystuen lisäksi lukuisat kunnat ja kaupungit ovat saaneet rahallista apua esimerkiksi infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen. Nykyinen rahoituskehys tulee tiensä päähän vuonna 2020 ja seuraavaa seitsenvuotiskautta valmistellaan jo. Vääntö rahoituskehyksestä tulee olemaan hankala, sillä Brexit leikkaa koko EU:n budjettia. Samalla on monia tärkeitä hankkeita, kuten yhteinen puolustuspolitiikka, rajavalvonnan tehostaminen ja tutkimus sekä kehitys, joihin tarvittaisiin lisää rahaa. Toisaalta nykyisten menoerien leikkaaminen tulee olemaan poliittisesti vaikeaa.

Komissio on kuitenkin suhtautunut suopeasti Suomen erityisaseman säilyttämiselle. Itä- ja Pohjois-Suomelle annettava erityisrahoitus tulisi alustavien laskelmien mukaan kasvamaan noin 100 miljoonaa euroa. Meidän tulee pitää huoli, että näin myös tapahtuu. EU:n aluetukijärjestelmä tukee Suomen maakuntien elinvoimaisuutta ja edistää työllisyyttä. Aluetuet ovat paitsi tärkeitä itse alueille, myös koko Suomelle, sillä strateginen tavoitteemme on pitää koko maa asuttuna. Pidetään siis Brysselissä puolemme tässäkin asiassa.