ILMASTO JA YMPÄRISTÖ

Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, jonka olemassaolosta ja ihmisen roolista sen aiheuttajana ja kiihdyttäjänä on käytännössä tieteellinen yksimielisyys. Koska ongelma on globaali, tulee myös ratkaisujen olla globaaleja. Tosiasia on, että Suomi ja EU eivät pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta vain omia päästöjään vähentämällä. Suomen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on noin 0,14 %, mutta toisaalta asukasta kohden laskettuna elämäntapamme käy maapallolle todella raskaaksi. On siis perusteltua vaatia myös suomalaisilta päästöjen vähentämistä, ja näin olemme jo tehneetkin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on tärkeää hahmottaa kokonaisuus. Muun muassa Kiina, Yhdysvallat ja Intia saastuttavat paljon, ja EU:n on pystyttävä vaikuttamaan oman käytöksensä lisäksi myös niiden käytökseen. Kun pohditaan toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, on niitä tarkasteltava eri tasoilta, niin yksilön näkökulmasta kuin kansalliselta tasolta sekä EU-tasolta.

Poliitikoilta perätään usein toimia ilmaston hyväksi, ja se on aivan oikein. Yksilöilläkin on oma vastuunsa. Meillä suomalaisilla on erittäin suuri hiilijalanjälki, 10,7 tonnia henkilöä kohden. Intialaisilla hiilijalanjälki on 1,8 tonnia, eli yksi suomalainen kuormittaa maapalloa kuuden intialaisen verran. Lisäksi suuryrityksiä syyllistäessä olisi hyvä muistaa, että me kuluttajat niitä heidän tuotteitaan ostamme. Voimme varmasti jokainen helposti vähentää päästöjämme helpoilla keinoilla, jotka myös parantavat elämänlaatuamme tai säästävät meiltä rahaa, esimerkkinä hyötyliikunnan lisääminen autoilun kustannuksella. Turhan tavaran haalimisen vähentäminen säästäisi monelta myös pitkän pennin.

Kansallisella tasolla Suomessa meidän pitää ensinnäkin sitoutua muuttamaan EU:n päästövähennystavoite kunnianhimoisemmaksi, eli 55 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Kotimaassamme meidän pitää pelata vahvuuksillamme. Meillä on paljon metsää ja osaamista sen hoidosta. Meidän tulee siis jatkossakin käyttää metsiämme vastuullisesti ja hoitaa niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Kemiin suunnitellun uuden sellutehtaan vastustaminen on turhaa. Puun kysyntä ei Suomen toimista johtuen vähenny. Tehdas rakennetaan joka tapauksessa johonkin. Suomessa sellutehdas olisi ainakin energiatehokas ja tuottaisi sivutuotteena markkinoille ylimääräiset 1,5 terawattituntia uusiutuvaa sähköä. Metsänhoidon lisäksi Suomi voi näyttää esimerkkiä muillakin aloilla. Meillä on jo kansallinen kiertotalouden tiekartta, nyt sellainen pitää saada myös EU:lle. Lisäksi Suomessa monet yritykset tekevät ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita. Viemällä osaamistamme maailmalle edistetään ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja saadaan Suomeen työpaikkoja ja veroeuroja!

EU-tasollakin voimme tehdä paljon enemmän. Kestävän kehityksen periaate tulisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa, muun muassa nyt neuvoteltaessa uutta monivuotista rahoituskehystä. EU ei voi suoraan puuttua jäsenmaidensa energiapalettiin, mutta yhdessä sovittujen päästövähennystavoitteiden noudattamista tulisi valvoa tarkemmin ja laiminlyönneistä antaa sanktioita. Päästökauppa on puutteistaan huolimatta ollut tehokas mekanismi vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Jatkossa täytyy pitää huoli, ettei päästöoikeuksien hinta enää tipu liian alas. Samalla voitaisiin laajentaa päästökauppaa myös taakanjakosektorille.
Maataloustukijärjestelmää tulee uudistaa. Tukia ei tarvitse välttämättä leikata, mutta ainakin niitä voisi ohjata vähäpäästöisempään tuotantoon ja kannustaa viljelijöitä käyttämään esimerkiksi lantaa uudelleen energianlähteenä. EU:n tulisi myös käyttää kauppapoliittista valtaansa, jotta saamme muunkin maailman mukaan ilmastotalkoisiin. Kauppasopimuksissa tulisi aina ottaa ilmastonäkökulmat huomioon ja vaatia korkeita standardeja myös kumppanimailta.

Jotta onnistuisimme hidastamaan ilmastonmuutosta riittävästi, pitäisi kansalaisten pelottelu ja maailmanlopun uhkakuvien maalaaminen lopettaa. On paljon tehokkaampaa puhua ilmastonmuutoksesta positiivisten asioiden kautta. Suomen on oltava ilmastotoimissa kärkimaita paitsi koska se on oikein, myös siksi kun se hyödyttää talouttamme. Muut maat tajuavat ennemmin tai myöhemmin, että ilmastonmuutokselle on tehtävä jotain. Silloin edistyksellisille tuotteillemme ja palveluillemme riittää kysyntää joka puolella. Samalla suomalaisen osaamisen maine kasvaa. Elintasoamme meidän ei tarvitse laskea, on vain tehtävä asioita hieman eri tavalla kuin on totuttu. Ilmastonmuutos on sekä Suomelle että koko EU:lle paitsi uhka, myös mahdollisuus.