JOHDATUS EUROVAALITEEMOIHINI

EUROPARLAMENTTIVAALITEEMANI

Esittelen tässä blogissa teemojani Euroopan parlamentin vaaleihin. Kirjoitukseni liittyvät meidän kaikkien arjessa läsnä oleviin asioihin, kuten turvallisuuteen, elinympäristöön ja hyvinvointiin. Olen kiinnostunut kuulemaan, mitä mieltä te, lukijani, olette teemoistani ja EU:n kehittämisestä, joten kommentit ja palaute ovat enemmän kuin tervetulleita.

Kaikkien kirjoitusten taustalla ovat tietyt perusajatukset siitä, miten Suomen tulee EU:ssa toimia. Suomen pitää osoittaa aktiivisuutensa tuomalla pöytään konkreettisia esityksiä ja tavoitteita. Näin Suomi antaa itsestään kuvan rakentavana toimijana ja saa lisää vaikutusvaltaa. Suomen tulee myös tiivistää yhteistyötä EU:n kehittämisen kärkimaiden kanssa, jotta saamme äänemme paremmin kuuluviin. Lisäksi meidän tulee valita strategiset kumppanimme asiakokonaisuuden perusteella parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

EU:n edeltäjät, Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ja Euroopan talousyhteisö perustettiin talouden pohjalle, mutta taustalla oli suurempi ajatus rauhan ja vakauden turvaamisesta Euroopassa. Winston Churchill vaati toisen maailmansodan jälkeen Euroopan Yhdysvaltojen perustamista, sillä hän näki sen ainoana keinona pysyvän rauhan säilyttämiseksi. Vaikka Amerikan Yhdysvaltojen kaltaista liittovaltiota ei syntynytkään, alkoi Euroopassa yhdentyminen. Churchillin ajatus osoittautui oikeaksi, sillä EU:n jäsenmaat eivät ole koskaan sotineet keskenään ja Euroopassa on saatu nauttia historiallisen pitkästä rauhan ajanjaksosta. EU ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan sen tarpeellisuus tulee osoittaa jatkuvasti.

EU-jäsenyys oli Suomelle ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen valinta. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomi halusi kiinnittyä selkeästi osaksi länttä. Lisäksi pääsimme osallistumaan sisämarkkinoille täysivaltaisena jäsenenä. Nykyään EU-jäsenyys on Suomelle perustavanlaatuinen arvovalinta, onhan se kirjattu perustuslakiin. Epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa EU-jäsenyys on Suomelle ehkä tärkeämpi kuin koskaan. Toisaalta myös EU tarvitsee Suomea. Suomi on monilla mittareilla mitattuna maailman parhaita maita. Nyt meidän tulee antaa korkea osaamisemme EU:n käyttöön ja kehittää EU:ta entistä paremmaksi.

Uuden parlamentin ja komission valinnan yhteydessä Suomen on päätettävä miten ja millä tasolla se haluaa EU:ta kehittää. Mitä ikinä Suomi päättääkin, linjapäätökset on jalostettava selkeiksi tavoitteiksi ja tavoitteet on sisällytettävä uuteen hallitusohjelmaan ja EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaan. Tavoitteiden määrittelyn jälkeen on valittava maat, joiden kanssa tavoitteita voi parhaiten edistää. Suomen roolin vahvistaminen vaatii myös hyvää valmistelua kotimaassa. Uudet EU-parlamentaarikot tulee pitää informoituna Suomen tavoitteista. Kaikessa toiminnassa pitää soveltaa ennakoivaa suunnittelua, jotta aloite säilyy itsellä. Suomen tulee määritellä selkeät kantansa EU:n globaalistrategiaan ja siinä mainittuihin keskeisiin käsitteisiin kuten EU:n strategiseen autonomiaan ja resilienssiin.

EU:n toimintakyky perustuu sen jäsenmaiden toimintakykyyn- ja haluun. EU on juuri sellainen yhteisö, kuin sen jäsenmaat haluavat sen olevan. Suomi ei saa tyytyä sivustakatsojan rooliin, vaan on pyrittävä takaisin päätöksenteon ytimeen. Suomen aseman vahvistamiseen on nyt sekä mahdollisuus että tarve, kun perinteiset jäsenmaat kamppailevat omien ongelmiensa kanssa. Aktiivinen ja kunnianhimoinen toiminta EU:n puheenjohtajamaana antaisi vahvan signaalin sekä itään että länteen, ja vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa.