Teemat

EUROOPAN YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA (YTPP)

Viimeaikaiset tapahtumat (Trump/USA, Krim/Venäjä) korostavat, kuinka tärkeää on kehittää EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja Euroopan omaa puolustusta. Suomen turvallisuutta edistetään parhaiten pitämällä yllä vahvaa omaa sotilaallista suorituskykyä ja kehittämällä rinnan EU:n valmiuksia. Suomen etujen mukaista on tukea ja osallistua EU:n oman puolustuksen kehittämiseen. Suomen Nato-jäsenyys on päämäärä, muttei todennäköistä lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä Suomen turvallisuuspäämääriä tukevat hyvin se, että EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vahvistetaan ja EU:n omaa puolustusta rakennetaan. Pohjoismainen sotilaallinen yhteistyö on osa tätä kehitystä.

EUROOPAN UNIONIN ARKTINEN POLITIIKKA

large

EU:n kiinnostus arktisia alueita kohtaan on kasvanut, mutta pohjoisen ulottuvuuden merkitystä on vielä korostettava. Kolme EU-jäsenmaata (Suomi, Ruotsi, Tanska) sijaitsevat osin arktisella alueella. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyviä ja vaikuttavat erityisen haitallisesti arktiseen alueeseen. Suomi on Arktisen neuvoston jäsenmaa ja kestävää kehitystä tuottavan teknologian kärkimaa. Suomella on tärkeä asema ja hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU:n arktiseen politiikkaan ja sen kautta tapaan, jolla suojellaan Suomen ympäristöä, vaalitaan erityiskulttuuria (Saame) ja edistetään talouden ja teollisuuden etuja.

EUROOPAN UNIONIN SISÄMARKKINAT

Suomi on mukana kehittämässä EU:n sisämarkkinoita ja turvaamassa vakaata taloutta. Suomi kannustaa EU:ta kehittämään sisämarkkina-aluetta siten, että vältetään eristäytymistä sekä protektionismia ja vahvistetaan EU:n ja globaalien talouksien välisiä suhteita. Suomen etujen mukaista on tukea EU:n avointa ja sääntöihin perustuvaa kauppapolitiikkaa. Kehittämällä sisämarkkinoita ja solmimalla kauppasopimuksia suomalaisille yrityksille aukeaa uusia mahdollisuuksia.

EUROOPAN UNIONIN YMPÄRISTÖSUOJELUPOLITIIKKA JA ILMASTONMUUTOS

large

EU on ottanut kansainvälistä johtajuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomi vaikuttaa parhaiten globaaleihin ympäristöasioihin EU:n jäsenenä. EU:n ilmastotavoitteita olisi vieläkin varaa kiristää. Ensisijaisen tärkeää on asettaa sitovat päästövähennystavoitteet ja tehdä vähennykset siellä missä se on kustannustehokkainta. Energiapolitiikkaa tulee katsoa kokonaisuutena, eivätkä yksittäiset rajoitukset, kuten polttomoottoriautojen kieltäminen, ole välttämättä järkeviä. EU:n päästökauppa on olennainen osa päästövähennysten kustannustehokkuudessa. On pidettävä huolta, että päästöoikeuksien hinta on riittävän korkea. Lisäksi päästökauppaa olisi mahdollista laajentaa koskemaan myös nykyisin siihen kuulumattomia sektoreita. Energiamarkkinoita tulee yhä tiivistää ja integroida. Uusiutuva energia on sääriippuvaista, minkä takia on tärkeää luoda markkinoille kysyntäjoustoa. Sähkön siirtoyhteyksiä tulee parantaa, jotta sähköä saadaan siirrettyä kulloinkin parhaista tuotanto-olosuhteista (missä tuulee ja paistaa) sinne missä sitä tarvitaan. Hiilinielut ovat tärkeä osa kokonaiskuvaa. Suomen pinta-alasta noin 76 prosenttia on metsää. Järkevästi ja suunnitelmallisesti toteutetut hakkuut ja niiden jälkeiset istutukset kuuluvat osana metsän hyväksi koettuun uudistamisprosessiin. Meillä kasvaa joka vuosi reilusti enemmän metsää kuin sitä kaadetaan. Hakkuita ei siis ole tarve ainakaan pienentää lähitulevaisuudessa.